Loppu.

Minä annoin itsestäni
teille sen kaiken,
riittävän osan

Jonka järisyttävä kaiku
puroissa kohisee

Vielä kiitoksen jälkeen.

Missä mieli on ajatuksista vapaa

Tahtoisin istahtaa kadun reunalle
kylmälle kohdalle
kertomaan sinulle
miksi aika ei riitä,
miksi en ole kanssasi vaikka tahtoisin

Olen kerännyt muistoja,
tunteita, ajatuksia
hetkeksi mieleeni jäämään
mutta ne tallentuivat kuitenkin

Enkä minä voi
enää päästä niistä irti.

Henkäys

Siihen minä
sinun kanssasi
lujasti uskoisin

Ja siinä minä olisin

Niin kuin meren henkäys
syvältä ulapalta
koskisi olkapäitäni
hennosti kuiskien.

Olisin siinä niin hyvä

Haluaisin tuntea
kuuluvani siihen kohtaan
jossa tien oikealla puolella
lapset heiluttaa hyvästiksi

Olisin siinä hyvä
oi olisin siinä niin helvetin hyvä

Haluaisin istua
sen terassin penkille
jossa toisten sukulaiset
taputtaa päähän ja kehuu

Olisin siinä,
oi olisin
niin helvetin hyvä.

Uuden siivouksen aamu

Joskus minä istun
ja kuuntelen
miten äitini tyhjentää tiskikonetta
kun on vielä aamuseitsemän

Usein siinä samassa tilassa
ja tunteessa
uskottelen kaiken tapahtuvan
vielä kuten lapsuudessani

Ja minä pidän siitä
niin lujaa kiinni
että hetken luulisi sattuvan,
vaikka tyhjään tippuu kuitenkin.

Maatilan loppu

Haluaisin
että sinä tuntisit minut
viimana perunapellon laidalla
kosteana jäänä kansan katseissa
tarttumattomana hiekkana
soran joukossa

Silloin soittaisin
rikkinäisiä sointuja
Niin keskeneräisiä ja raapivia

Että sinun olisi pakko
suostutteluista huolimatta

Tehdä se kaikki loppuun.

Odotusaulassa

Minä ehtisin
kasvattaa paremman ajan
ja kavahtaa sitä täydellisyyttä
johon vaadittaisiin jonotusnumero.

Pohjakiven vieras

Painautua sinua vasten
kuin suolattu meri
pohjakivien päällä
Siristää silmiäni
auringon kirkkaimmassa terässä
kesäkuun lumissa

Olisinhan minä silloinkin vieras.

Hiekka tulvii aina

Kun huomasin
että sitä mitä me huolella kasvatimme
ei eilen,
enää huomisen jälkeen
hiekan tulvittua
voitu samaksi tunnistaa

Vain silloin minä itkin.

Pikkelssiä ruutuhameella

Pistele kehoani
kiemuraisilla kaduillasi
ruskealla vedelläsi
huumaavan runsailla suklaakakuilla
ja sillä helvetin tylsällä hippiklubilla

Kieputa ympärilleni kauppahallin tapettia
ja lähikaupan toffeeta,
sitä käsintehtyä
istuta mieleni pyöreään puistoon
ja siihen toukokuun viimeiseen yöhön
kun minä ilotulituksesta juovuin

Älä kysy mitä ajattelen
kun päätä ja särkee ja nukuttaa
mutta silti hymyilen
Kun kehoni on ikävän vallassa
se kaipaa pikkelssiä ruutuhameella
ja ahdasta istumapaikkaa käytävän puolella.

(Julkaistu Rakkaudennukkaa -antologiassa 2007)