Nukkuvat perhoset.

Silloin paistoi aurinko,
annoin lisää vauhtia
ja sinun naurusi sekoittui
kesäperhosten leikkeihin.

Sinä päivänä peittelin sinut vuoteeseen
kuiskasin nuku hyvin
ja jäin odottamaan
että kuulisin unen äänen.

Silloin, pysähdyin hiljaa
ja maailma hetkeksi menetti
sydämenlyöntini, naurusi.
Perhoset väsyivät lentämään
ne jäivät vain uniin
kauneimpiin, lämpimiin.

Poissaolevaa.

Minä katson sinua
siinä
kuin lasta
kuin varjoa
jota eilen ei ollutkaan.

Sinun hiuksesi koskettavat
kivitalon seinää
mukaansa repivät
muistoja, liikaa.

Sinä liikut
lähelleni
hiljaa kuin
syyskuun alkavat tunnit.

Ei meitä ollutkaan.

Lovesong for the sea

Take a look
it is the sea
And the sea can have
all of me
By the sea I feel alive
On a boat
I just love life.

Me olemme vieraita

Tuntuuko sinusta
koskaan siltä
että loittonet
vaikka yrität tulla lähelle?

Oletko huomannut
olen itsestäänselvyys
sitäkö sinä kaipasitkin
Niin, sitä sinä varmaan tahdoitkin.

Olemme toisillemme
vieraita
eikä meistä kumpikaan

Tahtoisi tutustua uudelleen.

Sumuisena aamuna

Tällä sanoituksella olin yksi kolmesta voittajasta Satakunnan Kulttuurikanava ry:n järjestämässä laululyriikkakilpailussa.



Silloin sumuisena aamuna
minä kuulin miten hiljaa
äiti laski
viskilasin kädestään
vain korjatakseen
hiustensa suortuvaa

Olin hetken liian hauras
lähellä aamuhumalaa
joka tietään
raivasi huoneeseen
vain lannistaakseen
iltaa pelkäämään

Minä antaudun
kietoudun siihen sumuun
Minä uskoudun
hetkeksi luotan vielä sinuun
Ja silloin voisin vielä hetken hengittää
antaa talven nämä haavat parantaa

Kuulaan talvisena henkäyksenä
minä tunsin miten lujaa
äiti sulki
viimeisenkin ikkunan
vain pitääkseen
kaiken lämmön sisällään

Minä antaudun
kietoudun siihen sumuun
Minä uskoudun
hetkeksi luotan vielä sinuun
Ja silloin voisin vielä hetken hengittää
antaa talven nämä haavat parantaa

Oooooh, minä antaudun
tahdon kietoutua
sumuun joka minut pelastaa…

Loppu.

Minä annoin itsestäni
teille sen kaiken,
riittävän osan

Jonka järisyttävä kaiku
puroissa kohisee

Vielä kiitoksen jälkeen.

Missä mieli on ajatuksista vapaa

Tahtoisin istahtaa kadun reunalle
kylmälle kohdalle
kertomaan sinulle
miksi aika ei riitä,
miksi en ole kanssasi vaikka tahtoisin

Olen kerännyt muistoja,
tunteita, ajatuksia
hetkeksi mieleeni jäämään
mutta ne tallentuivat kuitenkin

Enkä minä voi
enää päästä niistä irti.